Climate Science Glossary

Term Lookup

Enter a term in the search box to find its definition.

Settings

Use the controls in the far right panel to increase or decrease the number of terms automatically displayed (or to completely turn that feature off).

Term Lookup

Settings


All IPCC definitions taken from Climate Change 2007: The Physical Science Basis. Working Group I Contribution to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change, Annex I, Glossary, pp. 941-954. Cambridge University Press.

Home Arguments Software Resources Comments The Consensus Project Translations About Support

Twitter Facebook YouTube Mastodon MeWe

RSS Posts RSS Comments Email Subscribe


Climate's changed before
It's the sun
It's not bad
There is no consensus
It's cooling
Models are unreliable
Temp record is unreliable
Animals and plants can adapt
It hasn't warmed since 1998
Antarctica is gaining ice
View All Arguments...



Username
Password
New? Register here
Forgot your password?

Latest Posts

Archives

Onko lätkämaila rikki?

Mitä tiede sanoo...

Vuonna 1998 ilmestyneen lätkämailapaperin jälkeen on tehty monia proksitutkimuksia, joissa on analysoitu monia eri lähteitä mukaan lukien korallit, tippukivipylväät, puiden vuosirenkaat, porausreiät ja jääkairanäytteet. Ne kaikki vahvistavat alkeperäisen lätkämailatutkimuksen johtopäätöksen: 1900-luku oli lämpimin viimeiseen 1000 vuoteen ja että lämpeneminen oli voimakkainta 1920-luvun jälkeen.

Skeptinen argumentti...

"Vuonna 2003 professori McKitrick lyöttäytyi yhteen Kanadalaisen insinöörin, Steve McIntyren, kanssa yrittäen toistaa lätkämailakäyrän ja he osoittivat sen olevan tilastollista soopaa. He paljastivat kuinka käyrä oli tehty "näytteenoton virheistä, aiheettomista lähdedatan katkaisuista ja yleistyksistä, vanhentuneesta datasta, vääristä pääkomponenttilaskuista ja muista vakavista virheistä", siten merkittävästi vaikuttaen lämpötilaindeksiin." (John McLaughlin)

"Lätkämaila" kuvaa menneiden aikojen lämpötilan rekonstruktiota viimeisen 1000-2000 vuoden ajalta, jossa käytetään puiden vuosirenkaita, jääkairanäytteitä, koralleja ja muita mittaussarjoja, jotka toimivat lämpötilan "prokseina" (epäsuorina lämpötilan indikaattoreina) (Mann 1999). Rekonstruktiossa havaittiin, että globaali lämpötila pikkuhiljaa viileni viimeisen tuhannen vuoden aikana, mutta 1900-luvulla se kääntyi jyrkkään nousuun. Lätkämailan tärkein tulos on se, että viimeisien muutaman vuosikymmenen aikana globaali lämpötila on ollut lämpimin viimeiseen tuhanteen vuoteen.


Kuva 1: Pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilan muutokset arvioituna erilaisista proksisarjoista on esitetty sinisellä (Mann 1999). Pintalämpötilan suorat mittaukset on esitetty punaisella. Huomatkaa suuri epävarmuus (harmaa alue) kun mennään kauemmas menneisyyteen.

Vuonna 2004 lätkämailalle julkaistiin kritiikki (McIntyre 2004), jossa väitettiin lätkämailan muodon olevan väistämätön seuraus käytetystä tilastollisesta menetelmästä (pääkomponenttianalyysi). He myös väittivät, että 1400-luvun lämpötilat oli saatu yhdestä vihnemännyn proksisarjasta. He tekivät johtopäätöksen, että lätkämailan muoto ei ollut tilastollisesti merkittävä.

Mannin lätkämailasta tehtiin riippumaton arvio National Center for Atmospheric Research -tutkimuslaitoksen toimesta (Wahl 2007). He tekivät lämpötilarekonstruktion monilla eri tilastollisilla tekniikoilla (pääkomponenttianalyysillä ja ilman sitä). Heidän tuloksensa näytti hiukan eri lämpötiloja 1400-luvun alkupuolella. He kuitenkin vahvistivat alkuperäisen lätkämailan oleellisimman tuloksen - sen, että lämpenemistrendi ja lämpötila viimeisten muutaman vuosikymmenen aikana ovat olleet ennennäkemättömät vähintään viimeiseen 600 vuoteen.


Kuva 2: Alkuperäisen lätkämailakäyrän (sininen - MBH1998) vertailu Wahl & Ammannin rekonstruktioon (punainen). Pintalämpömittaussarja on esitetty mustalla (Wahl 2007).

Vaikka joillekin on jäänyt pakkomielle Mannin varhaisesta työstä proksisarjojen parissa, paleoklimatologia ei ole jäänyt paikalleen. Vuoden 1999 jälkeen on ilmestynyt monia riippumattomia menneiden lämpötilojen rekonstruktioita, joissa on käytetty paljon erilaisia proksisarjoja ja monia eri menetelmiä. Kaikki päätyvät samaan tulokseen - että viimeiset muutamat vuosikymmenet ovat kuumimpia viimeiseen 500-2000 vuoteen (riippuen siitä, miten kauas menneisyyteen rekonstruktio ulottuu). Mitä prokseja käytetään menneisyyden lämpötilojen määrittämiseen?

Pintalämpötilan muutokset lähettävät lämpöaaltoja maan alle, viilentäen tai lämmittäen maanalaista kalliota. Näiden muutosten seuraamiseksi maanalaisia lämpötilamittauksia tutkittiin 350:stä porausreiästä Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Afrikan eteläosissa ja Australiassa (Huang 2000). Porausreikärekonstruktiot eivät kykene näyttämään lyhytaikaisia vaihteluita, antaen tulokseksi vain trendejä vuosisatojen mittaluokassa. Niistä näkyy, että 1900-luku oli lämpimin viimeiseen 500 vuoteen ja että silloin oli voimakkain lämpenemistrendi 500 vuoteen.


Kuva 3: Globaali pintalämpötilan muutos viimeisen viiden vuosisadan aikana porausreikien mittaussarjoista (paksu punainen viiva). Varjostus esittää epävarmuutta. Sininen viiva on HadCRUTin globaalin pintalämpötilan viiden vuoden liukuva keskiarvo (Huang 2000).

Stalagmiitit (tai tippukivipylväät) muodostuvat pohjavedestä maanalaisissa luolissa. Koska niihin muodostuu vuosikerrokset, kerroksien paksuutta voidaan käyttää ilmaston prokseina. Pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilan rekonstruktio tippukivipylväistä osoitti, että vaikka epävarmuusalue (harmaa alue) onkin merkittävä, 1900-luvun lopun lämpötila ylittää maksimiarviot viimeisten 500 vuoden ajalta (Smith 2006).


Kuva 4: Pohjoisen pallonpuoliskon vuotuisen lämpötilan rekonstruktio tippukivipylväistä esitettynä kahden standardipoikkeaman kanssa (varjostettu alue) (Smith 2006).

Jäätiköiden pituuden historiallisia muistiinpanoja voidaan käyttää lämpötilan proksina. Kun tarkkailtujen jäätiköiden määrä pienenee menneisyydessä, epävarmuus kasvaa vastaavasti. Siitä huolimatta viimeisten vuosikymmenien lämpötilat ylittävät viimeisen 400 vuoden epävarmuusrajat (Oerlemans 2005).


Kuva 5: Globaali keskimääräinen lämpötila jäätiköistä laskettuna. Punaiset pystyviivat esittävät epävarmuutta.

Nämä esimerkit kylläkin menevät vain 500 vuoden päähän menneisyyteen - tämä ei edes siällä Keskiajan lämpökautta. Kun yhdistetään kaikki eri proksit, mukaan lukien jääkairanäytteet, korallit, järvien sedimentit, jäätiköt, porausreiät ja tippukivipylväät, on mahdollista rekonstruktoida Pohjoisen pallonpuoliskon lämpötila ilman puiden vuosirenkaita ja päästä 1300 vuoden päähän menneisyyteen (Mann 2008). Tuloksena on, että viime vuosikymmenien lämpötilat ylittävät proksien maksimiarvion (mukaan lukien epävarmuusalueen) viimeisen 1300 vuoden ajalta. Kun otetaan mukaan puiden vuosirenkaat, sama tulos pätee viimeiselle 1700 vuodelle.


Kuva 6: Pohjoisen pallonpuoliskon maa-alueiden ja maa- ja merialueiden lämpötilarekonstruktioiden kooste ja arvioidut 95 %:n varmuuden rajat. Aiemmin julkaistut Pohjoisen pallonpuoliskon rekonstruktiot on esitetty vertailun vuoksi (Mann 2008).

Paleoklimatologia ammentaa laajasta valikoimasta prokseja ja menetelmiä laskeakseen menneiden aikojen lämpötilat. Tämä mahdollistaa riippumattoman vahvistuksen lätkämailan perustulokselle, että viimeiset muutamat vuosikymmenet ovat olleet kuumimmat viimeiseen 1300 vuoteen.

Lisälukemista

National Academy of Sciencen yhteenveto eri lämpötilaprokseista on saatavilla: "Surface Temperature Reconstructions for the Last 2,000 Years".

Taminolla on mielenkiintoinen blogiartikkeli "Not Alike", missä hän vertaa Mobergin lämpötilarekonstruktiota (rekonstruktio, joka antaa tulokseksi erään vähiten lätkämailaa muistuttavan käyrän, jossa on selkeä keskiajan lämpöjakso ja pieni jääkausi) moderneihin lämpötilatrendeihin. Hän havaitsee modernien lämpötilojen olevan 0.53 astetta C kuumempia kuin keskiaika ja moderni lämpenemisnopeus on 64% nopeampi kuin keskiajan nopein lämpeneminen.

AlexLockwood.net on kirjoittanut hyvän katsauksen lätkämailakiistaan, jossa keskitytään siihen, miten mediassa ja julkisuudessa on liioiteltu lätkämailan tärkeyttä, kun on etsitty symbolia ilmastonmuutokselle.

The NOAA Paleoclimatology Reconstructions Network on laittanut menneisyyden mittausdataa kaikkien saataville mukaan lukien 92 korkean resoluution lämpötilasarjaa viimeiselle yli kahdelle vuosituhannelle.

Translation by Ari Jokimäki, . View original English version.



The Consensus Project Website

THE ESCALATOR

(free to republish)


© Copyright 2024 John Cook
Home | Translations | About Us | Privacy | Contact Us