Climate Science Glossary

Term Lookup

Enter a term in the search box to find its definition.

Settings

Use the controls in the far right panel to increase or decrease the number of terms automatically displayed (or to completely turn that feature off).

Term Lookup

Settings


All IPCC definitions taken from Climate Change 2007: The Physical Science Basis. Working Group I Contribution to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change, Annex I, Glossary, pp. 941-954. Cambridge University Press.

Home Arguments Software Resources Comments The Consensus Project Translations About Donate

Twitter Facebook YouTube Pinterest

RSS Posts RSS Comments Email Subscribe


Climate's changed before
It's the sun
It's not bad
There is no consensus
It's cooling
Models are unreliable
Temp record is unreliable
Animals and plants can adapt
It hasn't warmed since 1998
Antarctica is gaining ice
View All Arguments...



Username
Password
Keep me logged in
New? Register here
Forgot your password?

Latest Posts

Archives

Ovatko jäätiköt kasvamassa vai kutistumassa?

Mitä tiede sanoo...

Vaikka onkin olemassa yksittäisiä kasvavia jäätiköitä, selkeästi suurin osa jäätiköistä ympäri maailman on vetäytymässä. Itse asiassa globaali sulamisnopeus on kiihtynyt 1970-luvun puolivälin jälkeen.

Skeptinen argumentti...

"Ympäri maailmaa tulee raportteja: jäätiköt Alaskassa, Kanadassa, Uudessa Seelannissa ja nyt myös Norjassa kasvavat ensimmäistä kertaa yli 250 vuoteen." (JamulBlog)

Jäätiköt reagoivat suoraan ja nopeasti ilmakehän olosuhteisiin. Kun lämpötila kasvaa, kesäaikainen sulaminen lisääntyy. Talviaikainen jään kasvaminen kuitenkin myös lisääntyy, koska lumisateet lisääntyvät. Ilman lämpötilalla tuntuu olevan hallitseva rooli - ilman lämpötilan ja jäätiköiden kokovaihteluiden välillä on vahva tilastollinen korrelaatio (Greene 2005). Yleisesti ottaen jäätiköt vetäytyvät kun ilman lämpötila on korkea.

Koska jäätiköt ovat niin herkkiä lämpötilan muutokselle, ne antavat sen takia johtolankoja ilmaston lämpenemisen vaikutuksista. Jäätikön massatasapainoa mitataan monilla eri tekniikoilla. Suoria glasiologisia menetelmiä ovat sulamismäärän mittaustangot, lumikaivannot ja lumenmäärän tunnustelu. Niistä saatu mittausdata yhdistetään sitten muihin riippumattomiin geodeettisiin tutkimuksiin, joita kerää ja julkaisee World Glacier Monitoring Service (WGMS).

WGMS:n tarkkailussa on ollut 228 jäätikköä vuosina 1946–2005. Varhaisina vuosina tarkkailun alla oli vain muutama jäätikkö. Ajan myötä yhä useampien jäätiköiden havaintoja ympäri maailman lisättiin tietokantaan, jolloin saimme laajemman käsityksen globaalista jäätiköiden massatasapainosta. Laadukkaimmat jäätikköhavainnot jatkuvat edelleen, ovat jatkuneet välillä pysähtymättä ja ovat pitkältä ajalta. 30:tä jäätikköä yhdeksällä eri vuoristoalueella on tarkkailtu jatkuvasti vuodesta 1976 (11:tä niistä on tarkkailtu vuodesta 1960 lähtien tai aikaisemmin). Näitä pidetään "referenssijäätiköinä". Kuvassa 1 esitetään tarkkailtujen jäätiköiden määrää vuodesta 1946 lähtien. Mustat ja tummanharmaat pylväät ilmaisevat referenssijäätiköitä.


Kuva 1: Tarkkailussa olevien jäätiköiden määrä vuodesta 1946 vuoteen 2006 (Zemp 2009).

Mitä nämä jäätikköhavainnot paljastavat? Seuraava taulukko näyttää yksittäisten jäätiköiden massatasapainot vuosina 2002 ja 2003. Negatiiviset arvot tarkoittavat kutistumista. Näemme, että on yksittäisiä jäätiköitä, jotka kasvavat. Keskittyminen näihin muutamaan jäätikköön globaalin jäätiköiden kasvamisen osoittamiseksi on kuitenkin hyvin harhaanjohtavaa. Selvästi suurin osa jäätiköistä on vetäytymässä. Tärkeää on myös se, että kutistumistrendi on kasvamassa (eli 77% vuonna 2002 ja 94% vuonna 2003).

WGMS Glacier Mass Balance over 2002 and 2003
Kuva 2: Jäätiköiden massatasapaino vuosina 2002 (sininen) ja 2003 (punainen). (WGMS)

Entä globaalin jäätiköiden massan muutoksen pitkäaikainen trendi? Globaalin jäätiköiden massan muutoksen laskemiseksi on olemassa useita menetelmiä. Yksi tapa on käyttää 30 referenssijäätikön keskiarvoa. Toinen tapa on liukuva keskiarvo kaikista tarkkailtavista jäätiköistä. Molempien menetelmien tulokset on esitetty kuvassa 3. Oranssi viiva on keskimääräinen massan muutos 30:ssä referenssijäätikössä. Sininen viiva sisältää kaikki jäätiköt.


Kuva 3: Kumulatiiviset massatasapainon kuvaajat kaikkien jäätiköiden ja 30 referenssijäätikön keskiarvoille (WGMS 2008).

Molemmat lähestymistavat antavat samanlaisen tuloksen (kaikkien jäätiköiden keskiarvon näyttäessä hiukan nopeampaa pudotusta 30 referenssijäätikön keskiarvoon verrattuna). Vuoden 1945 jälkeisellä kymmenvuotisjaksolla tapahtuu voimakas massan väheneminen. Huomatkaa, että vain muutamaa jäätikköä tarkkailtiin siinä vaiheessa - ei aivan globaali näyte. Massan väheneminen hidastuu seuraavalla kymmenvuotisjaksolla niin, että vuoden 1970 paikkeilla globaali massatasapaino oli lähellä nollaa. Jäätiköt olivat silloin melkein tasapainossa, mikä tarkoittaa, että 1900-luvun loppupuolen jäätiköiden kutistuminen oli ensisijaisesti vaste vuoden 1970 jälkeiseen ilmaston lämpenemiseen (Greene 2005).

Vuoden 1975 jälkeen jäätiköiden kutistuminen jatkuu kiihtyen aina nykypäivään asti. Massan väheneminen vuosien 1996 ja 2005 välillä on yli kaksinkertainen edelliseen kymmeneen vuoteen (1986-1995) verrattuna ja yli nelinkertainen vuosien 1976 ja 1985 väliseen massan vähenemiseen verrattuna. Jos keskitytään vain muutamaan kirsikanpoiminnalla valittuun jäätikköön, voidaan saada väärä kuva globaaleista jäätiköiden trendeistä. Kun tilannetta katsotaan laajemmin, nähdään että globaalisti jäätiköt kutistuvat kiihtyvällä tahdilla.

Translation by Ari Jokimäki, . View original English version.



The Consensus Project Website

TEXTBOOK

THE ESCALATOR

(free to republish)

THE DEBUNKING HANDBOOK

BOOK NOW AVAILABLE

The Scientific Guide to
Global Warming Skepticism

Smartphone Apps

iPhone
Android
Nokia

© Copyright 2014 John Cook
Home | Links | Translations | About Us | Contact Us