Arguments
Software
Resources
Comments
The Consensus Project
Translations
About
Donate
Latest Posts
- 2017 SkS Weekly Climate Change & Global Warming News Roundup #42
- New research, October 9-15, 2017
- The F13 files, part 2 - the content analysis
- CliFi – A new way to talk about climate change
- The F13 files, part 1 - the copy/paste job
- The war on coal is over. Coal lost.
- 2017 SkS Weekly Climate Change & Global Warming Digest #41
- 2017 SkS Weekly Climate Change & Global Warming News Roundup #41
- New research, October 2-8, 2017
- SkS Analogy 10 - Bathtubs and Budgets
- Despite Trump, American companies are still investing in renewable energy
- Analysis: How well have climate models projected global warming?
- Trump’s plan to bail out failing fossil fuels with taxpayer subsidies is perverse
- 2017 SkS Weekly Climate Change & Global Warming Digest #40
- 2017 SkS Weekly Climate Change & Global Warming News Roundup #40
- New research, September 25 - October 1, 2017
- Factcheck: Climate models have not ‘exaggerated’ global warming
- Global climate impacts of a potential volcanic eruption of Mount Agung
- Inside the Experiment: Abrupt Change and Ice Cores
- Why the 97% climate consensus is important
- 2017 SkS Weekly Climate Change & Global Warming Digest #39
- 2017 SkS Weekly Climate Change & Global Warming News Roundup #39
- New research, September 18-24, 2017
- Climate and energy are becoming focal points in state political races
- Right-wing media could not be more wrong about the 1.5°C carbon budget paper
- Potholer on the 1.5C carbon budget paper controversy
- The Mail's censure shows which media outlets are biased on climate change
- 2017 SkS Weekly Climate Change & Global Warming Digest #38
- 2017 SkS Weekly Climate Change & Global Warming News Roundup #38
- New research, September 11-17, 2017
Monet pakotteet vaikuttavat ilmastoon (esim. stratosfäärin aerosolit, Auringon vaihtelut). Kun kaikki pakotteet yhdistetään, ne antavat hyvän korrelaation globaalin lämpötilan kanssa koko 1900-luvulla sisältäen vuosisadan puolivälin viilenemisjakson. Viimeisen 35 vuoden aikana hallitseva pakote on kuitenkin ollut hiilidioksidi.
"Sodanjälkeinen teollistuminen aiheutti hiilidioksidipäästöjen nopean nousun, mutta sen alkaessa vuonna 1945 maapallo oli jo viilenemisvaiheessa, joka jatkui vuoteen 1975 asti. Kun ensin oli 32 vuotta nopeasti nousevaa globaalia lämpötilaa hiilidioksidipäästöjen noustessa vain vähän ja sitä seurasi 33 vuotta hidasta globaalia viilenemistä hiilidioksidipäästöjen noustessa nopeasti, oli vilpillistä IPCC:ltä väittää, että hiilidioksidi oli pääasiassa vastuussa havaitusta 1900-luvun ilmaston lämpenemisestä." (Norm Kalmanovitch)
Kuvassa 1 verrataan hiilidioksidia globaaliin lämpötilaan viimeisen vuosisadan aikana. Kun hiilidioksidi nousee vuodesta 1940 vuoteen 1970, globaali lämpötila näyttää viilenevää trendiä. Tämä on 30 vuoden jakso, joka on pidempi kuin voidaan selittää ENSOn ja Auringon jaksojen aiheuttamilla sisäisellä vaihtelulla. Jos hiilidioksidi aiheuttaa lämpenemistä, miksi globaali lämpötila ei nouse tällä aikajaksolla?
Kuva 1: Hiilidioksidin vihreä viiva on saatu Itä-Antarktiksella sijaitsevan Law Domen jääkairanäytteistä (CDIAC). Hiilidioksidin sininen viiva on mitattu Mauna Loalta (NOAA). Globaali lämpötilan poikkeama on punaisella (GISS).
Laajemman näkökulman tähän skenaarioon saa ymmärtämällä, että hiilidioksidi ei ole ainoa ilmastoon vaikuttava tekijä. On monia pakotteita, jotka vaikuttavat ilmastoomme tulevaan nettoenergiavuohon. Stratosfäärin aerosolit (esim. tulivuorten purkauksista) heijastavat auringonvaloa takaisin avaruuteen aiheuttaen nettoviilenemistä. Kun Auringon aktiivisuus kasvaa, nettoenergiavuo kasvaa. Kuva 2 näyttää yhdistelmän monista ilmastoon vaikuttavista säteilypakotteista.
Kuva 2: Erilliset globaalin ilmaston pakotteet verrattuna niiden vuoden 1880 arvoihin (kuva NASAn GISSistä).
Kun kaikki pakotteet yhdistetään, nettopakote antaa hyvän korrelaation globaalin lämpötilan kanssa. Lämpötilasarjaan sisältyy silti vielä sisäistä vaihtelua, joka johtuu lyhytaikaisista jaksollisista ilmiöistä, kuten ENSO. Suurin poikkeavuus on noin kymmenen vuoden jakso vuoden 1940 ympärillä. Tämän on ajateltu johtuvan liian suurista lämpenemislukemista USA:n laivojen mitattua moottorinsa imuputken lämpötilaa.
Kuva 3: Nettopakote (sininen - NASAn GISS) verrattuna globaaliin maa- ja merilämpötilan poikkeamaan (punainen - GISS Temp).
Näemme siis, että ilmastoa ei ohjaa vain yksi tekijä - on monia tekijöitä, jotka voivat muuttaa planeetan säteilytasapainoa. Viimeisen 35 vuoden aikana hallitseva pakote on kuitenkin ollut hiilidioksidi.
Translation by Ari Jokimäki, . View original English version.
THE ESCALATOR
(free to republish)
Smartphone Apps
Skeptinen argumentti...