Enter a term in the search box to find its definition.
Use the controls in the far right panel to increase or decrease the number of terms automatically displayed (or to completely turn that feature off).
Home
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
||||
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() Latest Posts
|
![]() |
![]() Kuinka herkkä ilmastomme on?Mitä tiede sanoo...Ilmastoherkkyys voidaan laskea kokeellisesti vertaamalla menneitä lämpötilan vaihteluita sen ajan luonnollisiin pakotteisiin. Monia jaksoja maapallon menneisyydestä on tutkittu tällä tavalla ja niissä löydetään laaja yksimielisyys ilmastoherkkyydelle, joka on noin 3 °C. Brookhaven National Labin Stephen Schwartzin uusi tutkimus päätyy tulokseen, että maapallon ilmasto on vain kolmasosan niin herkkä hiilidioksidille kuin mitä IPCC olettaa. Schwartzin tulosten mukaan hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuminen ilmakehässä aiheuttaisi 1,1 °C:n nousun keskimääräisessä lämpötilassa (Planet Gore) Ilmastoherkkyys ilmaistaan globaalina lämpötilan muutoksena tietylle pakotteelle (eli °C muutos per W/m2 pakote). Tavallisesti se annetaan lämpenemisenä hiilidioksidin kaksinkertaistuessa (esim. 280 ppm:stä 560 ppm:ään). Ilmastoherkkyys malleistaEnsimmäiset ilmastoherkkyyden arviot tulivat ilmastomalleista.
Ilmastoherkkyys kokeellisista havainnoistaMonissa tutkimuksissa on laskettu ilmastoherkkyys suoraan kokeellisista havainnoista ilmastomalleista riippumatta.
Stephen Schwartzin 1,1 °C:n ilmastoherkkyysViimeaikainen artikkeli "Heat capacity, time constant and sensitivity of Earth's climate system" määrittelee ilmastoherkkyydeksi 1,1 ± 0.5 °C (Schwartz 2007). Herkkyys lasketaan ilmaston "aikavakion" ja globaalin lämpökapasiteetin osamääränä. "Aikavakio" eli se aika, jossa ilmastojärjestelmä palaa tasapainotilaan häiriön jälkeen, on hänen artikkelinsa avaintekijä. Schwartz tutkii monien aikasarja-analyysien tuloksia ja arvioi aikavakioksi viisi vuotta. Kuten Schwartz huomauttaa artikkelissaan, ilmasto kuitenkin toipuu eri ajassa riippuen häiriön aiheuttaneen pakotteen luonteesta. Lyhytaikaisella muutoksella kuten tulivuoren purkauksella on lyhyt, muutaman vuoden aikavakio. Pitkäaikaisella hiilidioksidipitoisuuden kasvulla toipumisaika ulottuu vuosikymmeniin. Schwartz aivan oikein huomauttaa: "koska tulivuoripakotteen kesto on lyhyt, vasteaika ei ehkä heijasta sitä, mikä sopisi pitkäaikaiseen pakotteeseen kuten kasvihuonekaasujen nousuun, koska lämpösignaali ei ehdi tunkeutua syvään mereen." Joka tapauksessa Schwartz suodattaa pitkän ajan muutokset pois ottamalla trendit pois aikasarjasta, joka aiheuttaa tuloksen rajoittumisen lyhyille aikavakioille. Sarjasta, josta ei ole poistettu trendiä saadaan aikavakioksi 15–17 vuotta. Niinpä arvioitu viiden vuoden aikavakio on kyseenalainen - arvo, josta lopputulos on riippuvainen. LISÄYS, 11.2.2010: Jälkeenpäin Schwartz päivitti ilmastoherkkyyden arviotaan vastaukseksi artikkeliinsa tulleisiin kommentteihin (Schwartz 2008). Nyt hän käyttää aikavakiona 8,5 vuotta, joka johtaa ilmastoherkkyyteen 1,9 ± 1,0 °C. Translation by Ari Jokimäki, . View original English version. |
![]() |
![]()
THE ESCALATOR |
© Copyright 2021 John Cook | ||||
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
Home | Links | Translations | About Us | Privacy | Contact Us |
Skeptinen argumentti...