Climate Science Glossary

Term Lookup

Enter a term in the search box to find its definition.

Settings

Use the controls in the far right panel to increase or decrease the number of terms automatically displayed (or to completely turn that feature off).

Term Lookup

Settings


All IPCC definitions taken from Climate Change 2007: The Physical Science Basis. Working Group I Contribution to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change, Annex I, Glossary, pp. 941-954. Cambridge University Press.

Home Arguments Software Resources Comments The Consensus Project Translations About Donate

Twitter Facebook YouTube Pinterest

RSS Posts RSS Comments Email Subscribe


Climate's changed before
It's the sun
It's not bad
There is no consensus
It's cooling
Models are unreliable
Temp record is unreliable
Animals and plants can adapt
It hasn't warmed since 1998
Antarctica is gaining ice
View All Arguments...



Username
Password
Keep me logged in
New? Register here
Forgot your password?

Latest Posts

Archives

Climate Hustle

Liioitteleeko kaupunkilämpösaareke ilmaston lämpenemistä?

Mitä tiede sanoo...

Vaikka kaupunkialueet ovat eittämättä lämpimämpiä kuin ympäröivä maaseutu, tällä ei ole ollut juuri ollenkaan vaikutusta lämpenemistrendeihin.

Skeptinen argumentti...

"Ross McKitrick, taloustieteen professori Guelphin yliopistossa, ja Patrick Michaels, ympäristötutkimuksen professori Virginian yliopistossa, tekivät tutkimuksen, jossa tehdään johtopäätös, että puolet vuosien 1980 ja 2002 välisestä ilmaston lämpenemisestä johtuu kaupunkilämpösaarekeilmiöstä." (McKitrick & Michaels)

Lämpötilasarjoja yhdistettäessä, NASAn GISSissä nähdään paljon vaivaa kaikkien mahdollisten kaupunkilämpösaarekkeen vaikutuksien poistamiseksi. He vertaavat kaupunkialueiden pitkän ajan trendejä läheisiin maaseudun trendeihin. Sitten he säätävät kaupunkialueiden trendiä niin, että se täsmää maaseudun trendin kanssa. Prosessi on kuvattu yksityiskohtaisesti NASAn verkkosivulla (Hansen 2001).

He havaitsivat, että useimmissa tapauksissa kaupunkien lämpeneminen oli pientä ja jäi epävarmuusrajojen sisälle. Yllättäen 42% kaupunkitrendeistä ovat viileämpiä suhteessa niitä ympäröiviin maaseutuihin, koska sääasemat on usein sijoitettu kylmiin saarekkeisiin (esim. puisto kaupungissa). Pääasia on se, että he ovat tietoisia kaupunkilämpösaarekkeesta ja suorittavat kovasti korjauksia sen takia analysoidessaan mittaussarjoja.

Tämä vahvistaa vertaisarvioidun NCDC:n tutkimuksen (Peterson 2003), jossa tehtiin tilastollinen analyysi kaupunkialueiden ja maaseudun lämpötilapoikkeamille ja jossa tehtiin johtopäätös: "Vastoin yleisesti hyväksyttyä tietoa, kaupungistumiselle ei löytynyt tilastollisesti merkittävää vaikutusta vuotuisiin lämpötiloihin... Kaupunkien teollisuusalueet saattavat hyvinkin olla merkittävästi lämpimämpiä kuin maaseudun alueet, mutta kaupunkialueiden säähavainnot tehdään todennäköisemmin puistojen viileissä saarekkeissa kuin teollisuusalueilla."

Toinen hiljattain ilmestynyt tutkimus (Parker 2006) teki kuvaajan 50 vuoden ajalta tyynien öiden lämpötilasarjoista ja toisen tuulisista öistä. Hän teki johtopäätöksen: "lämpötila maan päällä on noussut yhtä paljon niin tuulisina kuin tyyninäkin öinä, joka viittaa siihen, että havaittu kokonaislämpeneminen ei ole seurausta kaupungistumisesta".

Maaseudun ja kaupunkialueiden vertailu

Tutkimus "Urbanization effects in large-scale temperature records, with an emphasis on China" (Jones et al 2008) havaitsi kaupunkien lämpötilatrendien poikkeavan vain vähän maaseudun trendeistä. Tutkimus aloittaa tarkastelemalla viittä paikkaa Lontoossa ja sen ympäristössä. Kuva 1 näyttää absoluuttiset lämpötilat osoittaen selvästi kaupunkilämpösaarekkeen vaikutuksen London Weather Centren (ruskea) ja St. James Parkin (tummansininen) kaupungin mittauspaikkoihin. Viilein mittaussarja on maaseudulla sijaitseva Rothamsted (tummanvihreä). Korkeampi kaupunkilämpötila ei kuitenkaan vaikuta lämpötilan muutokseen - kaikissa mittauspaikoissa näkyy sama kokonaismuutos.


Kuva 1: Vuotuiset lämpötilan muutokset viidellä mittauspaikalla Lontoossa ja sen ympäristössä. Ruskea ja tummansininen ovat kaupungin mittauspaikoilta, vihreät maaseudulta.

Sama vertailu tehtiin kahdelle mittauspaikalle Wienissä. Jälleen absoluuttinen lämpötila on korkeampi kaupungin mittauspaikalla, mutta molemmilla mittauspaikoilla näkyy lähes identtinen muutos.


Kuva 2: Vuotuiset lämpötilan muutokset kahdelta mittauspaikalta Wienissä – Hohewarte keskustassa (ruskea) ja maaseudulla sijaitseva Grossenzersdorf (vihreä).

Maaseudun ja kaupunkialueiden vertailu Kiinassa

Vakiintuneet kaupunkialueet siis näyttävät samaa trendiä kuin ympäröivä maaseutu. Entä vasta kehittymässä olevat kaupunkialueet? Eurooppaan verrattuna Kiinassa on tapahtunut voimakasta taloudellista kasvua viimeisten 30 vuoden aikana, jonka myötä Kiinan kaupunkialueet ovat kasvaneet huomattavasti. Jos kaupungistumiseen liittyy merkittävää lämpenemistä, sen pitäisi näkyä tällä alueella viimeisten vuosikymmenten aikana. Kuvassa 3 verrataan joukkoa lämpötilan mittaussarjoja:


Kuva 3: Vuotuisia keskimääräisiä lämpötilapoikkeamia. Jones et al. (vihreät ja ruskeat pisteviivat) on mittaussarja 42:sta maaseudun ja 42:sta kaupunkialueen mittauspaikasta. Li et al. (vihreä ja ruskea kiinteä viiva) on homogenisoitu mittaussarja 42:sta maaseudun ja 40:stä kaupunkialueen mittauspaikasta. Li (sininen) on homogenisoimaton sarja 728:sta mittausasemasta, joukossa kaupunkialueen ja maaseudun mittauspaikkoja. CRUTEM3v (punainen) on mittaussarja pelkästään maan päältä (Brohan et al., 2006). Tässä kuvaajassa käytetään vertailuajanjaksona vuosia 1954–1983.

Se, että näiden kuuden sarjan välillä ei ole juurikaan eroja, kertoo meille monta asiaa. Pienet mittaussarjat vain 40:stä mittauspaikasta antavat saman tuloksen kuin 728:n paikan mittaussarja. Toisin sanoen keskiarvo voidaan muodostaa pienemmästä mittauspaikkojen määrästä tämän kokoiselle alueelle viitaten siihen, että 728:n mittauspaikan verkostossa on jo paljon päällekkäisyyttä.


Kun skaala kasvaa, homogenisointikorjausten kokonaisvaikutus pienenee. Tämä saattaa olla hieman sydäntäsärkevää niille lujasti raataville hulluille tiedemiehille, jotka uhraavat satoja työtunteja mittausaseman datan pikkutarkkaan hiomiseen varmistaen, että data on perusteellisesti homogenisoitu (vaikka he eivät tietenkään tee sitä pelkästään laskeakseen globaalia lämpötilatrendiä).

Luonnollisesti merkittävin löydös: trendi on sama sekä kaupunkialueiden ja maaseudun mittaussarjoille kaikilla annetuilla aikaväleillä. Jopa vasta kehittymässä olevien kaupunkialueiden tapauksessa ja kun keskiarvo lasketaan laajalta alueelta, kaupunkilämpösaarekkeella ei ole paljon vaikutusta lämpenemistrendeihin.

Translation by Ari Jokimäki, . View original English version.



The Consensus Project Website

THE ESCALATOR

(free to republish)

Smartphone Apps

iPhone
Android
Nokia

© Copyright 2017 John Cook
Home | Links | Translations | About Us | Contact Us